Malka halusi osallistua Suomalaisen päivä -päiväkirjamerkintäkeräykseen, joten hän kirjoitti luonnoksen kynällä paperille ja törmäsi sitten ongelmaan: hänellä ei ollut printteriä. Ehkä hän olisi saanut merkintänsä jossain printattua, mutta ei hänellä ollut muistitikkuakaan. Malka päätti kiertää ongelman: hän kirjoittaisi kirjoituskoneella. Ensin Malka nosti kirjoituspöydälle pölyn peittämän sähkökirjoituskoneen, mutta ei löytänyt jatkojohtoa, joten hän kaivoi yläkaapista täysin mekaanisen matkakirjoituskoneen. Kone oli väriltään harmaa ja peräisin vuodelta 1964. Aikoinaan kone oli kuulunut Malkan äidille, mutta Malka oli saanut sen alkaessaan harrastaa runojen kirjoittamista. Kone toi Malkan mieleen muistoja nuoruusvuosien ensimmäisistä runoista. Itse kirjoittamistapahtumakin oli toisenlainen kuin tietokoneella: näppäimiä piti hakata voimalla. Malka paukutti konetta riemulla ja päätti ottaa nostalgiakoneen taas käyttöön!