Malka tarpoi kotiaan kohti jalat tuskan kietomina. Kantapäässä rakko oli puhkeamaisillaan, varpaassa oli hiertymä ja kaiken kaikkiaan jalat olivat kipeät ja turvoksissa. Malka oli vakuuttunut, että kaikki tämä oli kesäkenkien tietoisen suunnittelun tulosta, ne eivät suinkaan olleet lauhkeat ja osaansa tyytyvät kuten talvikengät, ei, ne vihasivat Malkaa ja pyrkivät vahingoittamaan häntä kaikin käytettävissään olevin keinoin. Nilkkaa ne sentään eivät pystyneet nyrjäyttämään, korkokenkiä Malka tiesi varoa eikä koskaan käyttänyt sellaisia, mutta matalatkin kesäkengät kykenivät moneen harmiin. Malka oli varma, että kesäkengät saivat sadistista nautintoa kiusatessaan jalkaparkoja, ehkä ne olivat jopa jonkinlaisia vampyyrejä, jotka saivat ravintonsa hiertymien verestä ja puhjenneiden rakkojen kudosnesteistä. Vihdoin Malka pääsi kotiin ja potkaisi kengät jalastaan seinään: viha oli molemminpuolista!