Malka hoiperteli kaupungilta kotia kohti, mutta ei hän suinkaan ollut humalassa, ei, hänellä oli uudet rillit ja maailma näytti paitsi kirkkaalta myös erittäin kaltevalta. Malkan aivot eivät vielä olleet tottuneet uusiin vahvuuksiin ja tuttujenkin paikkojen korkeuserot korostuivat. Myös rillien kehykset näkyivät ja Malka alkoi pohtia, mitä kaikkea silmien havaitsemaa aivot sensuroivat pois: jälkikuvia, heijastuksia, vaikka mitä. Ehkä jotkut hallusinaatiot johtuivat siitä, että aivot jättivät kuvan käsittelemättä, ja Malkan mielestä oli jopa mahdollista, että aivot poistivat näkökuvasta jotakin oikeasti olemassa olevaa, mutta heikosti näkyvää. Ajatellaan nyt vaikka perushumanoidia: se on pieni, ystävällinen ja harmaa. Sama näky oli ennen tapana hahmottaa toisin, ja Malka kyllä tiesi, mikä se oli: sehän on tonttu!